Saamelaisten maaoikeuskysymys

Presidentti Niinistö oi käynyt Inarissa ja tavannut mm. saamelaisten johtajan, Klemetti Näkkäläjärven.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=76268:saamelaiset-esittivaet-niinistoelle-huolensa-kasvavasta-uhkailusta&catid=29:kotimaa&Itemid=31

Kiistan taustalla on kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskeva sopimus, jota Suomi ei vuosien vatvonnasta huolimatta ole kyennyt ratifioimaan. Aikeet ovat kompastuneet siihen, miten saamelaisten oikeudet alueensa maihin ja vesiin määritellään. Lähes koko saamelaisalue on tällä haavaa valtion omistuksessa.

– Suomen pyrkimys vahvistaa sopimus on herättänyt saamelaisvastaisen liikehdinnän. Liikkeen jäsenet ovat aloittaneet saamelaisten oikeuksien vastustamisen aktiivisten saamelaisten uhkailulla, internet- ja mediakamppailulla ja karvalakkilähetystöillä Helsinkiin, Näkkäläjärvi sanoi.

Saamelaisten maaoikeus olisi varmaan ihan ok juttu, mutta meidän retkeilijöiden kohdalla se voi merkitä muutosta. En ole törmännyt yhteenkään maaoikeusartikkeliin, jossa retkeilijät olisi toivotettu tervetulleeksi alueille ja tuville sen jälkeen, jos maaoikeus siirtyy metsähallitukselta (Suomen valtiolta) saamelaisille (saamelaiskäräjille tai paliskunnille?).

Sen sijaan olen törmännyt esimerkiksi seuraaviin paikallisten kommentteihin Metsähallituksen Paistunturin hoito- ja käyttösuunnitelmassa:

– Pitääkö ihmisille suoda kaikki, mitä he haluavat, kenen etu on etusijalla? (erämaalaista, joka sallii retkeilyn)

– Turismi on ohjattava valtateiden varsille

– Ei ole mikään huvittelualue, ei mitään asiaa tunturiin

– Karigasniemen suunnassa alue on jo menetetty sillä; Kevon reitti on olemassa ja polkuja järven molemmilta puolilta. Ailigaksen ympäristössä virkistysvyöhyke menee myös pyhien alueiden päältä.

– Retkeily on noussut pääasiaan, vaikka poronhoidon edellytysten turvaaminen pitäisi olla pääasia.

Kyseisessä suunnitelmassa on pohdittu virkitysvyöhykettä (mahdollistaa retkeilyrakenteiden tekemisen, siis nykyisessä rahatilanteessa ehkä kuivattelukodan rakentamisen) Kuoppilasjärven ja Kuivin ympärille. Tämä torpattiin paikallisten toimesta, koska turismi aiheuttaisi haittaa, ja lopulta koko hanke poistettiin suunnitelmasta.

Sen sijaan suunnitelmassa on varaus rakentaa matkailuyrittäjille tukikohta Kuoppilasjärvelle. Siis turistit tervetulleeksi tunturiin vain rahaa vastaan?

Saamelaiskäräjien kannanotossa ei suoraan torpata retkeilyä, mutta mainitaan kuitenkin : ”Saamelaiskäräjät katsoo, että alueen luontomatkailu (ulkopaikkakuntalaisten retkeily) ei saa millään tavoin häiritä saamelaiskulttuurin harjoittamiseen liittyviä perinteisiä elinkeinoja”. Häiriöksihän voidaan lukea jo Savotta selässä liikkuminen, kun sopivasti sattuu?

Voisiko joku saamelaisten edustaja nyt ottaa kantaa, miten meille rinkkasatiaisille käy, jos teidän tahto menee läpi? Ja onko meille enää avoimia tupia, kotia ja muita rakenteita maastossa sitten? Ihan vaikka nimettömästi tuohon alle.

Niinistö otti asiaan terveen kannan: ”Niin ei voi olla, että yhden oikeus on toiselle oikeuden menetys.”

Advertisement