Sokosti

Jokainen gramma on liikaa

Kuukausittaiset arkistot: huhtikuu 2013

Grammanviilaajan puoliintumisaika

Kun aloitin vakavamman vaellusharrastuksen noin 10 vuotta sitten, rinkka painoi viikon reissulla yli 20 kiloa ja yön yli reissullekin tavaraa lähti 10 kiloa.

Nyt rinkka, tai reppu, painaa alle puolet tuosta. Puoliintumisaika on ollut pitkä ja vaatinut monenlaisia kokeiluja.

Alussa pelkkä rinkka painoi tyhjänä kolme kiloa. Nyt käytössä on reilun kilon rosna tai 750 gramman reppu. Paino on siis tippunut lähes neljäsosaan – viikon reissulla.

Rinkan keventyminen juontuu tietysti siitä, että mukaanotettava romumäärä on vähentynyt keventymisen ohella. Mukana on ollut aikojen saatossa muun muassa erillinen raskas sadeasu, lenkkarit, järkyttävän painavia telttoja, villapaitoja keskellä kesää, mato-onki, trangia kahdella kattilalla yms tavaroita, joita en enää ottaisi mukaan.

Jos aloitetaan tuosta keittiöstä. Vuonna 2003 Käsivarressa oli mukana reilun kilon trangia, juomaleili, lautanen, metallinen haarukkalusikka, peltimuki, puukko ja litra marinolia. Kyökki painoi hyvinkin noin kolme kiloa. Nykyinen keittiö sisältää kaasukeittimen, mukin, sporkin ja kattilan, jonka sisään keitin pakkautuu. Juomapullona on puolen litran limsapullo.

Nykyinen keittiö painaa noin 600 grammaa ja se vie rinkasta tilaa alle puolet entisestä.

Makuupussina oli aluksi noin kahden kilon keinokuitutäytteinen ”HollowFill” Haglöfs. Tämä on ehkä sellainen varuste, mistä voi tinkiä vähiten, koska ainakin nykyteknologian mukaan paino ja lämpimyys kulkevat edelleen käsi kädessä. Kelikään ei ole ilmastonmuutoksesta yhä puhuttaessa lämmennyt. Nykyisin käytän joko 1,1 kilon untuvapussia tai kevyempää noin puolen kilon untuvapussia, jos yövyn pelkästään tuvilla. Merkki on pysynyt samana, pakkauskoko on puoliintunut.

Makuualustana oli aluksi solumuovi, sitten puhallettava, solumuovi ja jälleen puhallettava. Nykyinen Therm-a-rest on toistaiseksi kestänyt. Painoa on saman verran kuin solumuovisella alustalla, mutta pakkauskoko on jälleen enemmän kuin puoliintunut.

Kaikkea pientä turhaa on tullut kannettua mukana. Pelikortteja, matkashakkia, kirjoja, puukkoa, astioita. Esimerkiksi puukon korvaa helposti sirommalla veitsellä, ja tuvilta löytää useinmiten lukemista. Järkkärikin on ollut mukana, mutta otan sen seuraavan kerran vasta, kun osaan käyttää sitä kunnolla.

Jos joku haluaa oppia tästä jotain, niin kannattaa katsoa kriittisesti mukana kuljetettavaa tavaramäärää. Tuvilla ja maastossa näkee ihmisillä ison määrän erilaisia pussukoita, nyssäköitä, astiastoja, ja muita kummallisuuksia joita ilman varmasti pärjäisi. Myös ruokien kanssa kannattaa katsoa, tuoko ne maastoon alkuperäisessä, kenties vaikeasti hävitettävässä, pakkauksessa vai pakkaako ne kotona jo uudelleen kevyeen poltettavaan pakkaukseen.

Taulukkolaskentaohjelma on hyvä apu pakatessa. Tulee varmasti pakattua kaikki, mutta ei ylimääräisiä. Samalla ohjelma ynnää painot ja voi tehdä vertailuja eri tavaroiden välillä.

Raskaimmista tavaroista tulee suurin kevennys, eli eniten huomiota kannattaa kiinnittää itse rinkkaan, makuupussiin, telttaan ja makuualustaan.

Itse olen tyytyväinen 10 vuoden tulokseen. Päivämatkat ovat tällä keskinkertaisella kunnollani pidentyneet 10 kilometristä aina yli 25 kilometriin. Enemmän nähtäviä paikkoja – kevyemmin, se on minun agenda.

Mainokset

Maaoikeussoppa kiehuu jälleen

Saamelaisten maaoikeusasia on noussut taas tapetille.

Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtaja puolusti vapaata liikkuvuutta ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja tulkitsi kommentin laittomana sodanuhkauksena ja vertasi kh. pj:tä Pohjois-Korean Kim Jong-uniin. Media sekoitti asiaan myös valtakunnansyyttäjän.

http://yle.fi/uutiset/valtakunnansyyttaja_keskitalon_sotapuheet_eivat_kiihottamista_kansanryhmaa_vastaan/6586611

Soppa kiehuu kuumana tällä hetkellä.

Ylen sivuilla on pitkä keskusteluketju asiasta, mutta yhdessäkään kommentissa ei ole sivuttu, mitä maaomistus käytännössä tarkoittaa. Tuleeko meille retkeilijöille rajoituksia jokamiehenoikeuksiin, mahdollisia maksuja, menetetäänkö tuvat jne? Keskitalon kommentista voi aistia, että rajoitukset ovat mahdollisia?

Sotatila siitä tulisi, jos ILO-sopimus hyväksytään! Ihmiset täällä Lapissa elävät luonnosta. Ei voi olla niin, että toiset saamelaisryhmät voivat määritellä, kuka saa kulkea ja käyttää maita.

Linkki keskusteluun: http://yle.fi/uutiset/pitaisiko_valtion_antaa_saamelaisille_maa-alueet_takaisin/6584427

Aivan liikaa painotetaan sitä, mitä mahdolisesti on tapahtunut satoja vuosia sitten, kun pitäisi painottaa sitä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Retkeilijän näkökulmasta kiinnostavinta on, mitä tulevaisuudessa tapahtuu ylipäätään. Onhan mahdollista, että maaoikeusasian myötä meidän oikeutemme vaeltaa Lapissa paranee. Sama koskee palveluja, eli autiotupia, laavuja, tulipaikkoja ja niiden huoltotöitä, joita karsitaan vuosi vuodelta säästösyistä.

Olisiko meillä yhteinen intressi saamelaisten kanssa?

Toivoisin omasta ja monen retkeilijän puolesta, että ILO-sopimusta ajavat ja asian parissa puuhaavat tahot kertoisivat suoraan mitä tämä sopimus merkitsisi käytännön tasolla meille jalkaisin ja suksin liikkuville, tupia ja laavuja käyttäville?

Kevyt aloitus vaelluskaudelle

Mietin tässä kevyttä minimivarustusta, jolla voisin tehdä kauden ensimmäisen vaelluksen. Viimeksi kävin kahdeksalla kilolla Käsivarressa, mutta nyt aikaisesta ajankohdasta johtuen metsäisemmät Lapin alueet valikoitunevat retkikohteeksi. Tällä kertaa en taida varata varaustupia, mutta aion tukea reissun tupiin, sillä touko-kesäkuun vaihteessa tuvilla tuskin on isompaa ruuhkaa.

Ajatuksena on ottaa mukaan reppu, todennäköisesti Golite Jam2. Makuualustaksi puhallettava Therm-a-rest ja makuupussiksi järeämpi kilon untuvapussi, jos joudun yöpymään ulkona, eli laavulla. Käsivarressahan minulla oli mukana kevyempi 500-grammainen Haglöfs, koska yövyin varmuudella vain tuvissa.

Keittiö koostuu perinteisesti kaasukeittimestä, polttoaineesta ja kattilasta, sekä sporkista. Juomapullona on tavallinen 0,5 litran muovipullo ja mukina LMF:n mainio kannellinen versio, joka ei ole kevein mutta toimii samalla mittana. Tiskaamiseen riittää tavallinen tiskisieni.

Reppuun mene varavaatteina fleece-kerrasto, sadeviitta, sadehousut, varasukat, pipo, kauluri, hanskat ja crocsit.

Muut tarpeelliset tarvikkeet ovat kamera, kartta, kompassi, gps metsäiselle seudulle, varaparistot, wc-paperi, hygienia ja ensiapu.

Tässäkin setissä on varmasti jotain turhaa ja jotain saattaa puuttua, mutta kokemukseni perusteella tällä pitäisi pärjätä. Paino ilman ruokia on näille varusteille 4,2 kiloa reppuineen. Ruokaa olen laskenut mukaan 3,5 kiloa 6-7 päivän reissulle, joten kokonaispainoksi tulee 7,7 kiloa. Aika kevyttä.

Kulkuvaatteet eivät ole keveimmästä päästä, mutta panostan niissä enemmän mukavuuteen. Käytännössä siis korkeavartiset vaelluskengät, sekoitekankaiset anorakki ja housut, sekä keinokuituinen paita.

Ajankohta on heti, kun lumitilanne sen sallii. Paikkaa en ole vielä päättäny, mutta mielessä on käynyt UKK, Lemmenjoki, Hammastunturi ja Pöyrisjärven erämaa.