Sokosti

Jokainen gramma on liikaa

Kebnekaisella käynti

Tulipa käytyä Kebnekaisella. Yhdistettiin se pidempään noin viikon vaellukseen. Tupiahan siellä on, mutta teltalla mentiin tällä kertaa. Paikalliset ja norskit liikkuvat tuolla aika kevyellä setillä, ja suomalaiset vaeltajat tunnisti pään päälle nousevista Savotta-rinkoista, parhaat hinasivat sellaisen Kebnekaisen huipulle saakka.

Ensin ajelua harvinaisen hyvää tietä Torniosta Kiirunaan, käyskentelyä Kiirunan keskustassa ja sitten pienempää tietä Nikkaluoktaan, jossa on maksullinen parkkipaikka. Budjettikävijälle löytyy myös ilmaisia parkkipaikkoja vähän ennen Nikkaluoktan kylää.

IMG_1029

Nikkaluoktasta (kuvassa alhaalla järven päässä) nykäisiin pohjoista kohti ja teltat vuoren rinteelle. Keli oli tässä vaiheessa mainio. Seuraavana päivänä mentiin suhteellisen tasaisia, mutta osin kivisiä maita pitkin Kaskavaggeen, missä majoituttiin joen varteen. IMG_1042

Näitä pieniä hätämajoittumismökkejä on siellä täällä. Varusteita ei juurikaan ole. Yöllä alkoi satamaan, ja myös tuuli jonkin verran. Seuraavana päivänä vaelsimmekin koko päivän pienessä tihkussa Kaskasvaggea pitkin kohti länttä. Nuo joet osaavat olla yllättävän kovia virtaukseltaan, yli ei pääse välttämättä joka paikasta.

IMG_1047

Ilma kirkastui ja matka jatkui yön jälkeen kohti Singin tupaa, joskaan emme sinne saakka menneet. Ruokatauko hätämökillä ja siitä matka jatkui kohti Kebnekaisea ns. Durling lediä pitkin, eli ennen Singiä käännytään itään Sinnivaggiin.

IMG_1086

Siellä on noin 1000 m korkeudessa mahtava teltanpaikka. Useampia kuppikuntia oli majoittuneena Kebnelle vievän kurun alkuun. Kävimme iltaisella vielä hilpaisemassa Tuolbagornin alle Sinnivaggin päähän. Siellä menee polku, mutta se näytti siltä, että siitä pääsee vain ylös, ei alas – ainakaan rinkan kanssa.

IMG_1092

IMG_1097

Aamulla puurot helttaan, eväät ja sadekamppeet reppuun ja kohti Kebnen huippua. Durlings ledillä on semmoinen hyvä juttu, että ensin mennään ylös ja sitten tullaan alas. Tunturiaseman puolelta taas noustaan ylös, mennään 400 m alas, noustaan ylös ja paluumatkalla kiivetään taas 400 m, että päästään alas. Tällä reitillä ylös mentiin kuudessa tunnissa ja alas kolmessa, ilman kiirettä ja pitkien taukojen kanssa. Sopii myös tämmöiselle vajaakuntoiselle.

IMG_1108Tuolta tultiin.

Jyrkin nousu on Kaffedalenista majoille. Tässä on isompi Kebnen hätämajapaikoista. Sisällä oli tosi surkea siivo.

IMG_1110

Muutama nykäisy ylös ja sitten oltiin huipulla ihailemassa maisemia. Huomatkaa, että välttämättä täällä ei ole aina näin hyvä keli🙂

IMG_1116

IMG_1114

IMG_1120

Paluun jälkeen oltiin taas yksi yö Sinnivaggissa, josta tallusteltiin sitten kerralla melkein Nikkaluoktaan saakka.  Ensin länteen päin ja Singin vierestä Kungsledeniä pitkin Tunturiasemalle. Siellä hieman kahvia ja olutta, minkä jälkeen kohti Nikkaluoktaa. Helikopterikyytikin olisi ollut saatavilla, ja myöhemmin vene, mutta voimien tunnossa käveltiin.

IMG_1133

Viimeinen yö teltassa lähellä Nikkaluoktaa, jossa oltiin hyvissä ajoin. Suihkun jälkeen ajeltiin yhtä kyytiä kotia saakka ja oltiin perilläkin hyvissä ajoin.

Kokonaisuutena varsin onnistunut reissu. Nähtävääkin jäi sillä seuraavalla kerralla pitänee tarkistaa alueen pohjoisemmat osat ja Tarfallan laaksokin voisi kiinnostaa.

One response to “Kebnekaisella käynti

  1. Marika 11.2.2014 19.39

    Kävin tuolla ensimmäisellä kerralla vain kääntymässä, oli nimittäin sen verran sakea keli ettei seuraavaa tikkua nähnyt. Toisella kerralla sama homma, mutta kontattiin kuitenkin huipulle. On siellä siis käyty mutta maisemat on tyystin näkemättä..

Lisää kommentti rinkkaan

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: