Halvoilla kamoilla vaeltamaan, osa 4: keittiö

Halpojen kamojen metsästys jatkuu. Posti toi Kiinasta kotiovelle 10 euron (postikuluineen) tenukeittimen.

Kuvan ulkopuolella on kansi ja säädin, kuten trangiassa. Aika pitkällehän tämä on Trangian kopio. Tärkein osa, eli kannen tiiviste näyttää olevan tarpeeksi laadukas pitämään tenut kuljetuksen aikana sisällä. Tuhlarithan polttavat aina tenun loppuun, mutta minä olen tottunut polttamaan vain sen minkä kertaa kohti tarvitsen.

Lisäksi keittiöön kuuluu testivoittaja, eli Motonetin teräsmuki (4,90 eur) ja Spork (alessa 1 eur). Puhditukseen 1 kpl tiskisieniä, joka maksaa about 10 snt. Muutahan sitä ei ole ennenkään keittiöön tarvittu, paitsi tietysti puoli litraa tenua (1,75 eur Biltemasta).

Kokonaisuutena keittiö polttoaineineen kustansi 17,75 eur. Halvempiakin ratkaisuja on, tiedän. Mutta myös paljon kalliimpia, kuten varmaan suurimmalla osalla teistä lukijoista.

Painoa tälle viritykselle ilman polttoainetta tulee 315 grammaa. Edellisen postauksen kantolaitteen painoa arvosteltiin, aiheestakin – onhan se painava. Mutta jos mietitään Luiron tuvan seinällä olevaa rinkkariviä niin enemmistä niistä on Savotan 906:sia (3300 g) joissa on sisällä trangia kahvipannuineen (1500 g), niin näilläkin vehkeillä puhutaan jo jonkinsorttisesta grammarista (4,8 kg vs. 2,6 kg).

Ps. heivasin nyt kännykkäkameran sivuun ja rupesin kuvaamaan näitä rojuja oikealla kameralla.

Advertisement

Halvoilla kamoilla vaeltamaan, osa 3: reppu

Lupasin kertoa repusta. Tuli käytyä talvella etelässä ja Varustelekasta tarttui mukaan 20 eurolla Ruotsin armeijan LK-35 selkäreppu, jota on dumpattu ylijäämänä myyntiin vähän joka puolelle. Nämä myydään käytettyinä, mutta kun pääsin valikoimaan niin tämä näyttäisi olevan ihan käyttämätön. Retkeilyvälinekaupassa tämmöinen maksaisi varmasti noin 150-200 euroa, sillä esim. Partioaitassa tämän pikkuserkku Fjällräven Rucksack No 4 Large maksaa hintamielikuvineen ja brändilisineen 240 euroa.

Kokoa on siis mallinimen mukaisesti 35 litraa. Sekä päällä, että alla on mahdollisuus kiinnittää tavaraa ulkopuolelle, joten ainakin teltta ja makuualusta tulee köytettyä niihin. Myös edessä alhaalla on ohuehko solki, se lienee jotain militaristijuttua varten (tai siihen saisi hakun roikkumaan vuorilla). Läpän päällä olevat hihnat ovat tosi isot, kiinnitettävän asian halkaisija voi olla jopa 25-30 cm.

Rintaremmiä ei ole, kiinnistyspisteet kylläkin. Lantiovyötäkään ei löydy, ja semmoisen kiinnitys olisikin hankalampaa. Toisaalta itse runko tukeutunee selkään joten kuten. En ajatellut modifioida kantosysteemiä sen kummemmin ennen ekaa reissua. Äkkiseltään tämä ei tuntuisi natisevan, kuten Savotan putkirinkat tekevät. Selkää vasten tulevat poikittaiset hihnat on kiristetty nauhoin, eikä vanttiruuvein kuten Savotassa.

Sisällä on iso kantikas ja vahvan oloinen päätasku ja suhteellisen tilava ”lehtitasku” selkää vasten. Taskun suu kiristetään nyörillä ja kiilalukolla.

Painoa on 2,3 kiloa, joten tämä on selvästi painavampi kuin esimerkiksi Savotan kevein putkimalli 725, joka painaa 1,8 kiloa. Grammaus ei oikein toteutunut tämän ostoksen kanssa, mutta tarkoitus on kuitenkin lähteä suhteellisen keveällä setillä liikenteeseen.

Halvoilla kamoilla vaeltamaan, osa 2: nukkuminen

Kakkososassa tarkastellaan nukkumiskamppeita. Paikallisesta Halpakaupasta tarttui mukaan Vaeltaja-merkkinen makuupussi, joka pakkautuu aika kompaktiin tilaan ja painaa 610 grammaa. Hintaa tuli 20 euroa.

Lämpötiloista on mainittu +7/+11/+21 eli tämän kanssa tulee vilu Lapin kesässä huonolla tuurilla. Jotta Tapanit ja muut trollit eivät soita metsähallitusta, poliisia, aslakkia, rajan väkeä, palokuntaa ja vapepaa ennakkoon niin tarvitaan vielä jotain lämmikettä. Siispä Biltemaan ja sieltä tarttui mukaan hintaan 4,50 eur fleecehuopa.

Tästä tulee nyt monikäyttöinen setti. Lämpimällä kelillä voi nukkua pelkällä makuupussilla ja oikein lämpimällä riittää pelkkä huopa. Kylmällä kelillä taas laitan ensin päälle 8 eurolla tarjouslaarista tarttuneen fleecekerraston, sitten kääriydyn huopaan ja lopuksi ahdan itseni tuohon makuupussiin. Luulisi tarkenevan kolmella kerroksella, varsinkin kun huovan avulla lämpöä saa juuri sinne, mistä kylmää eniten. Tämä on siis jopa monipuolisempi ratkaisu kuin kaksi makuupussia! Huopa painaa 525 grammaa ja on 130 x 170 cm.

Alustakin piti hankkia ja halpahallissa oli 180 x 50 cm solumuovialusta hintaan 4,50 euroa. Se painaa vain 175 grammaa.

Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, mutta yritän petrata ottamaan kuvat oikealla kameralla jatkossa…

Yhteensä rahaa paloi siis 29 euroa ja nukkumishommat on kasassa. Painoa tulee yhteensä 1310 grammaa, joka jopa hieman vähemmän kuin viisitoistakertaisella hinnalla hankittu grammattu settini (Haglöfsin pussi + Therm-a-Rest alusta). Tämä ei toki välttämättä ole  niin lämmin ja vie enemmän tilaa. Silti hinnanero on merkittävä.

Rahaa on nyt palanut yhteensä telttaan ja nukkumisvälineisiin 45 euroa. Seuraavassa kirjoituksessa paljastan miten ja millä hinnalla nämä siirtyvät paikasta toiseen selässäni.

Halvoilla kamoilla vaeltamaan, osa 1: teltta

Edellisessä artikkelissani kahvit lensivät suusta Haltin 190 euron laavua ihmetellessä. Siitä sisuuntuneena kehittelin mielessäni sairaan ajatuksen lähteä vaellukselle markkinatalouden katteita uhmaten, mahdollisimman halvoilla rojuilla.

Ensimmäisenä tarttui mukaan Biltemasta 17 euron Roskilde-teltta.

Yksi kerros, lasikuitukaaret, painoa 1500 grammaa. Pohja on samanlaista materiaalia, kuin entisessä Bilteman teltassani, se pitää veden varmasti. Kaaritunnelit ovat laadukkaan oloiset ja kaaret menevät niistä läpi ok. Kaaritunnelit kiristetään vielä maahan narujen avulla. Ovessa on erikseen hyttysverkot ja päällysovet.

Korkeimmalla kohdalla katossa on tuuletusaukko, jonka yli kaaret kulkevat. Sen päälle viritetään neljällä koukulla kangaspala suojaksi vettä vastaan. Rakenne on toisaalta yksinkertainen ja varmasti toimiva, mutta vaakasuoralla sateella päällyskangas on varmasti hieman liian nafti.

Sisätilojen pituus on 200 cm, joka varmasti on riittävä minulle. Seinät nousevat kupolien tapaan suhteellisen jyrkästi ylöspäin, jolloin hukkatilaa ei juurikaan synny.

Suurin kysymys lienee myrskyn- ja vedenkesto. Haltin teltta hajosi kovalla tuulella samoille sijoille kotipihaan, missä tämä on kuvattu, mutta Bilteman kampe näyttää tukevammalta. Vedenkestoa testailin laittamalla sangon alle, kangas pussille ja pari litraa vettä päälle.

Kolmen vartin liottelun jälkeen kangas oli hieman vettyneen oloinen, mutta alla oleva sanko oli kuiva. Vettyneisyys ilmeni pienenä kosteutena sisäpuolella (vai olikohan kondenssia kylmällä säällä sangon sisällä) ja veden poiskaadon jälkeen kankaassa oli selkeä tumma kostunut alue nähtävissä. Kankaassa näyttäisi olevan sen verran käsittelyä, että pingotettuna vesi valuu kuin hanhen selästä isoina pisaroina maahan. Tämä vettyminen on kuitenkin otettava huomioon, jos tulee pitkäkestoinen sade.

Pidän tätä kyllä vedenpitävänä tämän testin perusteella, koska vettä ei päätynyt sankoon saakka.

En ole tehnyt testiä muiden telttojeni kankailla, joten jos teillä lukijoilla on vastaavia testejä tehtynä, niin kommenttilaatikko odottaa tuloksianne.

Sinikeltaisen värityksen vuoksi tämä ei sovi sille tosimiesten vaeltajaporukalle, joka ensimmäisenä raktoo Fjällräveneistään Ruotsin liput irti.