Netistä löytyy joitakin kertomuksia vaelluksista Jeskadam-tuntureille. Tällä nimellä ei löydy Suomen kartoilta ainuttakaan paikkaa, mutta nimi on vaellusnetin tietojen perusteella esiintynyt jossain ikivanhassa kirjassa, ja siitä on joskus ennen vanhaan ollut maininta Utsjoen kunnan sivuilla.
Kun kyselin viime heinäkuussa nimen perään Utsjoella, yksikään paikallinen ei ollut kuullut nimestä. Vaellusnettiläisten mukaan paikalla tarkoitetaan tunturialuetta Nuvvuksen kylän ja Utsjoen kirkon(kylän) välillä.
Nimimerkki Seppo kirjoittaa:
Jeskadam on Utsjoen läntisten erämaiden pohjoisreunalla, Kevon alueen pohjois- ja luoteispuolella. Keskeisiä tuntureita ovat Loktaoaivi, Orosoaivi, Rohtoaivi, Varddoaivi, Bodosoaivi, Birkeoaivi ja kaiken tämän voi kätevästi käydä Goahppelavzijavrin autiotuvalta käsin.
Koska kartoilta ei tätä nimeä löydy ja paikallisetkaan eivät sitä tunne, lienee kyseessä joko väärinkäsitys, nettivaeltajien salakielinen nimitys, kirjailijan väärinymmärrys tai muu sekaannus.
Kysyin asiasta Kaarina Vuolab-Lohelta Giellagas-Instituutista. Vastaus oli valaiseva:
Kysymys voi olla siitä, että pohjoissaamenkielinen nimi Čieskađa, gen.-akk. Čieskađđama on kirjoitettu jostain syystä väärin J-kirjaimella. Nykyisin kartoissa esiintyy Čieskadas ja sekä muita Čieskadas-alkuisia nimiä, esim. Čieskadasjávrrit (3913 2) = järvijono Ruohtervaða Rávdojávri ‑järven pohjoispuolella. Čieskadas = johdos sanasta čieskat = halkaista konttiluu; pelkkä konttiluu = ađa, gen.-akk. ađđama). Muita tähän pesyeeseen kuuluvia nimiä ovat mm. Čieskadasluobbalat, Čieskadasjohka ja Guovžaroavvi ~ Čieskadasroavvi (vaara).
Čieskađđama-sana on siis väännetty helpommin kirjoitettavaan ja lausuttavaan muotoon Jeskadam. Mutta sitten aloin etsimään Kaarinan mainitsemia paikkoja kartalta.
Yksikään Čieskadas-alkuinen paikannimi ei esiinny Utsjoella Kevojoen pohjoispuolella, jonne nimeä käyttävät sijoittavat alueen.
Čieskadasroavvi
Čieskadasjohka
Čieskadasjávrrit
Nämä paikat ovat yhtä kaukana Kuoppilasjärveltä kuin Saariselän laskettelukylä on Saariselän tuntureilta.
Saamenkielistä paikannimistöä korjattiin nykykarttoihin 1970-luvulta lähtien ja käsittääkseni oikeinkirjoitusta viilattiin 2000-luvulla. Jos jollain on vanha kartta, missä esiintyy väärinkirjoitetussa muodossa Jeskadam, voisi laittaa kuvan siitä vaikka sähköpostiini, niin liitän sen tähän perään.
Siihen asti oletan, että muinoin kirjoihin kirjoitettu ja sieltä referoitu Jeskadamin alue on sijainnut aina Kevojoen eteläpuolella, nykyisen luonnonpuiston sisällä.
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Aiheeseen liittyy
Sokosti 
Etin tietoa googlella makuupussien fleecehuovista ja joku linkki vinkkasi tänne. Ihan loistava blogi!Luin heti pötköön noi halvalla kamalla retkelle lähtemiset. Kerronta oli hupaisaa 🙂 Itellä on itseasiassa 20€ teltta ollut nyt 10v ja toimii yhä. Sisälle tosin kertyy nihkeyttä vaikka kattoverkko olisi auki (kuten kerroit myös) Minitrangia on hauska. En oo aiemmin kuullutkaan 🙂
Jeskadam nimi on peräisin Raimo O. Kojolta ja hän sijoittaa sen Lapin Retkeilyoppaassaan nimenomaan Utsjoelta Nuvvukssen sijoittuvalle alueelle.
Itse en ole törmännyt nimeen missään muualla.
Olen suhtautunut Jeskadam-nimitykseen kovin epäillen juuri siksi, ettei sitä näy kartoilla. Mielestäni kuitenkin Elina Stoltin mainintaa ”Jeskadam-nimeä ei löydy uusista kartoista. Se on paikallisten ennen käyttämä nimitys Nuvvus-Ailikkaan ja Utsjoen kirkonkylän väliin jäävälle tunturiylängölle” (https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a161.pdf) voi pitää luotettavana.
Jeskadam ei ole mikään väärinkäsitys. Nimi löytyy vanhoista kartoista Paistuntureiden pohjoispuolisen tunturialueen kohdalta, esim. taloudelliselta kartalta ja myös topografiselta kartalta. Monet paikalliset tuntevat nimityksen. Tässä linkki taloudelliseen karttaan Avisuoran sivuilta: https://farm1.staticflickr.com/774/21401095574_3dab6f2518_z.jpg
Tarkemmin katsoen kuvassa ei taida olla taloudellinen kartta, vaan siinä on pienempi mittakaava. Kartta on vuodelta 1939.